https://www.reservilaisliitto.fi/wp-content/uploads/2023/08/Aselupaohje-28082023.pdf
Reserviläisliitto OHJE 28.8.2023
Suomen Reserviupseeriliitto
Lähteet: https://poliisi.fi/hae-aselupaa
AaseL (1/1998)
KIRJE/POL-2023-91510/5.7.2023: Ampumaharrastuksen jatkumisen osoittaminen
ASELUPIEN HAKEMINEN
Tämän ohjeen tarkoituksena on tuoda esille keskeisiä aselupien hakemiseen liittyviä asioita
ja prosessia sekä yhteisön että henkilökohtaisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Lähteinä
on käytetty viitteenä olevaa ohjeistusta, joista saa yksityiskohtaisia lisätietoja.
1. Yhteisöjen aseluvat ja asevastaava
Suomeen rekisteröidyt yhteisöt (ry), jotka ovat toimintansa tarkoituksen ja muiden
seikkojen perusteella sopivia pitämään hallussaan ampuma-aseita, voivat saada aseluvan
ja ampumatarvikeluvan.
Reserviläisyhdistykset, jolla on yhdistyslain mukainen hyväksyntä ampumatoimintaan,
hakevat aselupia urheiluammunta-perusteisesti. Yhdistysten ja yhteisöjen aseluvat, myös
erityisen vaarallisille aseille (pistooli, jossa yli 20 patruunan lipas ja puoliautomaattikivääri
(itselataava kertatuli), jossa yli 10 patruunan lipas) myönnetään urheiluammuntakoulutusta
varten.
Yhteisölle ei voida antaa rinnakkaislupaa eikä yksityistä tuontilupaa, mutta yhteisön aseisiin
voidaan antaa rinnakkaislupia. Luvat myöntää poliisilaitos ja aseiden säilytystilojen
sijaintipaikan poliisilaitos hyväksyy säilytystilat. Yhteisöllä on oltava poliisilaitoksen
hyväksymä asevastaava, jonka vastuulla aseet ovat. Asevastaavaksi hyväksymistä haetaan
poliisilaitokselta. Hyväksymistä haettaessa on oltava mukana yhteisön päätös
asevastaavaksi asettamisesta. Vastaavalla tavalla toimitaan, kun asevastaava ei jatka
tehtävässään.
Asevastaavaksi hakemiseen tarvittavat asiakirjat:
• passi tai henkilökortti
• yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisteriote (ajantasainen yhdistysrekisteriote PRH:n
verkkosivuilta)
• yhtiöjärjestys tai säännöt, joista selviää, että yhdistys on ampumaseura
(reserviläisyhdistykset rinnastetaan ampumaseuroiksi)
• yhteisön toimivaltaisen elimen päätös (yhdistyksen hallituksen kokouksen päätös)
asevastaavaksi nimeämisestä.
Asevastaavan on oltava yhteisön tai säätiön palveluksessa taikka osallistuttava muuten
sen toimintaan. Asevastaavaksi voidaan hyväksyä sellainen 18 vuotta täyttänyt (20, jos
AaseL:n 6 §:n 2 momentin 4-7 kohtien mukaisia aseita, eli kaikki pistoolit ja revolverit)
henkilö, jota terveydentilansa, käyttäytymisensä ja perehtyneisyytensä perusteella on
pidettävä sopivana pitämään hallussaan ampuma-aseita ja aseen osia.
Hyvänä käytänteenä voidaan pitää yhdistyksen koosta ja toimintavolyymista riippuen 2–4
asevastaavaa, jotka ovat antaneet hyväksyntänsä ja yhdistys on hyväksynyt heidät
asevastaaviksi.
Asevastaava edustaa yhteisöä sen hankkiessa ampuma-aseita. Asevastaavalle annettu
hyväksyntä oikeuttaa asevastaavan hankkimaan, pitämään hallussa ja luovuttamaan
yhteisön lupaan merkittyjä esineitä. Koska hankinnat saattavat olla yhteisölle merkittäviä
taloudellisesti, yhteisön on taloudellisen vastuun osalta tärkeää valtuuttaa asevastaava
hankintojen tekemiseen.
Muu henkilö kuin asevastaava saa pitää yhteisön ampuma-asetta hallussaan vain, jos
hänellä on aseeseen rinnakkaislupa tai jos hän ampuma-aselain lainaamista koskevien
säännösten mukaan on oikeutettu lainaamaan kyseisen aseen tai jos hän käyttää asetta
ampuma-aselain valvottua käyttöä koskevien säännösten mukaisesti.
Jos henkilö hakee asevastaavan ominaisuudessa aselupia yhteisölle, mukana on oltava
• passi tai henkilökortti
• yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisteriote (ajantasainen yhdistysrekisteriote)
• yhtiöjärjestys tai säännöt, joista selviää, että yhdistys on ampumaseura ja sillä on
yhdistyslain 4 §:n mukainen hyväksyntä
• yhteisön toimivaltaisen elimen päätös aseen tai aseen osan hankkimisesta
Mikäli on tarvetta hankkia todistus Patentti- ja rekisterihallitukselta (yhdistysrekisteriote),
niin sen tekee ja kustantaa Reserviupseeriliitto tai Reserviläisliitto.
Hankittavan aseen tulee soveltua yhdistyksen toiminnassa harrastettaviin lajeihin kuten
reserviläisammunnat ja SRA.
2. Ampuma-asekouluttaja ja todistukset
Pistoolia, revolveria, pienoispistoolia, -revolveria, pistoolia yli 20 patruunan lippaalla (ERVA)
tai itselataavaa kivääriä yli 10 patruunan lippaalla (ERVA) haettaessa yksityishenkilölle, on
harrastuneisuus todistettava ampuma-asekouluttajan todistuksella.
Ampuma-asekouluttajan todistuksella todistetaan myös ampumaharrastuksen jatkuminen
3. viitteen mukaisesti (liite). Todistusta pyydettäessä on ampuma-asekouluttajalle
esitettävä luotettava selvitys harrastamisesta, esim. harrastuspäiväkirja.
Yhdistys voi hakea ampuma-asekouluttaja hyväksyntää omalle jäsenelleen. Ampumaasekouluttajaksi hyväksyminen on voimassa enintään 10 vuotta.
Vaatimukset:
• täyttänyt 20 vuotta ja suostuu tehtävään
• ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavan luvan haltija
• yhdistyslain 4 §:ssä tarkoitetun yhdistyksen jäsen tai sen palveluksessa
• hyväksytysti suorittanut Poliisihallituksen määrittämät vaatimukset täyttävän
poliisin järjestämän koulutuksen (ampuma-asekouluttajakoulutus), joka sisältää
ainakin ampuma-aseita koskevaan lainsäädäntöön, niiden turvalliseen käsittelyyn ja
säilyttämiseen, ampuma-asekouluttajan oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä
kouluttajana toimimiseen liittyvät opetusaiheet.
Hakemusta jätettäessä on esitettävä
• passi tai henkilökortti
• yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisteriote (ajantasainen yhdistysrekisteriote)
• yhtiöjärjestys tai säännöt, joista selviää, että yhdistys on ampumaseura
• yhteisön toimivaltaisen elimen päätös ampuma-asekouluttajan asettamisesta, josta
on ilmettävä myös esitettävän henkilön suostumus.
3. Hakemus ja luvan myöntämisen edellytykset
Poliisi voi myöntää ampuma-aseiden ja aseen osien hankkimiseen ja hallussapitoon
oikeuttavia lupia. Edellytysten niin henkilön, käyttötarkoituksen kuin aseen sopivuuden
osalta tulee täyttyä. Aselupahakemukset käsitellään poliisilaitoksilla. Virkailija ottaa
vastaan tiedot ja kirjaa hakemuksen asetietojärjestelmään.
Aseluvan aseen hankkimiseen voi saada, jos on täyttänyt 18 vuotta ja on terveydentilan ja
käyttäytymisen puolesta sopiva pitämään hallussa ampuma-asetta ja aseen osaa.
Aseluvan pistoolin, pienoispistoolin, revolverin tai pienoisrevolverin tai niiden osan
hankkimista varten voi saada vasta, kun on täyttänyt 20 vuotta.
Ampuma-aseen ja aseen osan hankkimiseen ja hallussapitoon on oltava hyväksyttävä
käyttötarkoitus. Hakijan pitää myös täyttää luvan saajaa koskevat edellytykset.
Hakemukset jätetään pääsääntöisesti suullisesti. Hakemuksen perustelut on esitettävä
kirjallisesti.
Hakemuksen perustelujen esittäminen kirjallisesti on molempien osapuolien etu.
Perustelujen esittäminen on keskeinen osa lupaharkintaa, joten hakijan itse joko etukäteen
tai asioidessa on omin käsin kirjoittama perustelupaperi vahvasti suositeltava tapa toimia.
Lomakkeet löytyvät osoitteesta https://poliisi.fi/lomakkeet.
Aselupaa haettaessa on oltava mukana
• passi tai henkilökortti
• hakemuksen perustelut kirjallisina ja muut hakemuksen perustelemiseen tarvittavat
asiakirjat
• sotilaspassi, siviilipalvelustodistus, kutsuntatodistus tai todistus palvelusta
vapauttamisesta sekä
• ampuma-aseen käyttötarkoituksen mukaiset todistukset.
4. Käyttötarkoitus ja sen osoittaminen
Aseluvan saamiseksi on oltava hankittavalle aseelle hyväksyttävä käyttötarkoitus ja
harrastuksesta on esitettävä luotettava selvitys.
Hyväksyttäviä käyttötarkoituksia ovat muun muassa:
• metsästyslainsäädännön mukaan sallittu eläinten ampuminen (metsästysperuste)
• ampumaurheilu ja -harrastus
• vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain mukainen sotilaallisia
valmiuksia palveleva koulutus (SOTVA)
Luvan voi saada vain sellaiselle aseelle tai aseen osalle, joka soveltuu hyvin ilmoitettuun
käyttötarkoitukseen. Mitä tarkemmin hakija pystyy yksilöimään lajin tai lajit, niin sitä
helpompi poliisin on arvioida haettavan aseen soveltumista ilmoitettuun
käyttötarkoitukseen peilaten sitä ilmoitetun lajin sääntöihin. Perusteleminen osoittaa myös
hakijan perehtyneisyyttä ampumaurheiluun yleensä ja lajiin, jota aikoo hankittavalla aseella
harrastaa. Hankittava ase ei saa olla tarpeettoman tulivoimainen tai tehokas haettuun
käyttötarkoitukseen.
Metsästysperusteella hankittavan aseen täytyy soveltua hyvin aiottuun käyttötarkoitukseen.
Perusteluissa on ilmettävä, mitä riistaa aiotaan metsästää, millä alueilla ja mihin
metsästämisen oikeus perustuu. Metsästyskortti tai ampumaseuran jäsenkortti on hyvä
ottaa mukaan lupahakemuksen jättöön.
Ampumaurheiluperusteella ns. käsiaseelle haettavan luvan osalta harrastuksen katsotaan
olevan aktiivista, jos harrastuskertoja on ollut vähintään 10 kohtuu tasaisesti ympäri
vuoden hakemuksen jättämistä edeltävän kahden vuoden aikana. Todistuksen saa poliisin
hyväksymältä ampumaseuran ampuma-asekouluttajalta. Ampumaseuraksi lasketaan
reserviläisyhdistys, jonka säännöissä ammunta on mainittu toimintamuotona.
Erityisen vaarallisen (ERVA) ampuma-aseen lupaan tarvitaan lisäksi todistus voimassa
olevasta ampumaseuran jäsenyydestä. Jäsenyyden on täytynyt olla voimassa vähintään
luvan hakemista edeltäneet 12 kuukautta. ERVA – ampuma-aseen ollessa kyseessä on ns.
pitkän aseen osalta esitettävä ampuma-asekouluttajan antama todistus siitä, että
aktiivinen ampumaurheilu tai -harrastus on jatkunut vähintään luvan hakemista edeltävän
12 kuukauden ajan. Ampumaurheilua ja harrastusta pidetään aktiivisena, jos luvanhakijalla
on luvan hakemista edeltäneen vuoden aikana ollut vähintään viisi (5) harrastuskertaa sillä
ampuma-asetyypillä, johon lupaa haetaan.
Niin sanotun lyhyen aseen (pistooli, revolveri, pienoispistooli, pienoisrevolveri) osalta
ampumaurheilun tai -harrastuksen on pitänyt jatkua vähintään kaksi vuotta, kohtuu
tasaisesti ympäri vuoden. Lisäksi on aina esitettävä luotettava selvitys siitä, että hakija
harjoittelee aktiivisesti tai osallistuu ampumakilpailuihin asetyypillä, johon lupaa haetaan.
Sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen (SOTVA) osallistuminen voi olla
perusteena silloin, kun haetaan lupaa erityisen vaaralliselle ns. pitkälle ampuma-aseelle tai
aseen osalle. Silloin hakemuksen liitteeksi tarvitaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen
(MPK) antama todistus siitä, että henkilö on osallistunut sotva-ammuntoihin vähintään
kaksi (2) kertaa edeltävän 12 kuukauden aikana ja on suorittanut ampumakokeen
hyväksytysti.
Aktiivista reserviläisen ampumaharjoittelua edellytetään yhteensä vähintään viisi (5) kertaa
12 kuukauden aikana, joista ainakin kaksi (2) on täytynyt tapahtua MPK:n järjestämänä
SOTVA-koulutuksena. Muu kuin reserviläisen ampumaharjoittelu ei kelpaa harrastuksen
todistamiseen tässä tarkoituksessa. Lisäksi harrastamisen on täytynyt tapahtua sillä
asetyypillä, jolle lupaa haetaan.
5. Haastattelu
Aselupa-asiassa haastatellaan aina
• ensimmäistä ampuma-aselupaa hakevat
• ne, joiden edellisen luvan myöntämisestä on kulunut enemmän kuin kymmenen vuotta
• 15 vaan ei 18 vuotta täyttäneen rinnakkaisluvan hakijan huoltaja, joka hakee lupaa
aseen säilyttämistä ja kuljettamista varten
• alaikäiset hakijat.
Haastatteluun kutsutaan myös, mikäli lupavalmistelussa ilmenee jotain sellaista, minkä
perusteella henkilö voidaan katsoa olevan mahdollisesti sopimaton pitämään hallussa
ampuma-aseita. Ensimmäistä ns. käsiaselupaa (pistooli, revolveri, pienoispistooli ja
pienoisrevolveri) hakevat haastatellaan pääsääntöisesti.
Aseen hankkimisoikeus on voimassa pääsääntöisesti vuoden. Erityisin syin perusteltuna
lupa voi olla voimassa enintään kaksi vuotta. Hankittu ampuma-ase tai aseen osa on
esitettävä poliisilaitoksella 30 päivän kuluessa sen hankkimisesta. Jos aseluvalla on
hankkimisoikeutta jäljellä vähemmän kuin 30 päivää hankkimisesta lukien, pitää esine
esittää luvan voimassaoloaikana.
6. Luvanvaraisen osan hankinta
Laissa on määritelty myös erityisen vaaralliset patruunat ja ammukset. Ampuma-aseen
hallussapitolupa tai aselupa ei oikeuta erityisen vaarallisten patruunoiden ja ammusten
hankkimiseen, mutta henkilö voi erityisestä syystä saada poliisilaitokselta erillisen
ampumatarvikeluvan, joka oikeuttaa niiden hankintaan ja hallussapitoon. Kimmokevaara tai
parempaan tarkkuuteen pääseminen eivät ole erityisiä syitä.
Latauslaitteen (lippaan) hankkiminen ei ole luvanvaraista eikä sen hankkimisesta tarvitse
ilmoittaa, jos henkilöllä on ERVA-aseen hallussapitoon oikeuttava aselupa siihen aseeseen,
johon latauslaite (lipas) hankitaan.Äänenvaimentimen hankinnasta ei tarvitse ilmoittaa, jos
henkilöllä on oikeus jonkin ampuma-aseen hallussapitoon.
7. Ampumaharrastuksen jatkumisen osoittaminen
Velvollisuus osoittaa ampumaharrastuksen jatkuminen ei koske kaikkia aseluvanhaltijoita.
Ampuma-aselain 53 a §:n mukaan luvanhaltijan tulee osoittaa harrastuksensa jatkuminen.
Velvoite koskee luonnollista henkilöä, jolla on toistaiseksi voimassa oleva hallussapitolupa
tai aselupa
− pienoispistoolille, pistoolille, revolverille tai pienoisrevolverille,
− erityisen vaaralliselle ampuma-aseelle tai
− ampuma-aseelle, jonka toimintatapa on itselataava kertatuli.
Tällaisen henkilön on viiden vuoden kuluttua luvan antamisesta ja tämän jälkeen viiden
vuoden välein toimitettava lupaviranomaiselle (poliisille) selvitys aselain 45 §:n 5–10
momentin mukaisen lupaedellytyksen voimassaolosta. Esitettävällä selvityksellä on
osoitettava, että luvanhaltija harjoittaa edelleen aktiivisesti luvan myöntämisen perusteena
ollutta toimintaa tai muuta toimintaa, johon kyseistä ampuma-asetta koskeva lupa olisi
voitu myöntää.
Velvollisuus koskee luonnollista henkilöä, jonka hallussapitolupa on saatu ns. lyhyeen
aseeseen 12.6.2011 jälkeen tai erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen 15.7.2019 jälkeen.
Harrastuksen jatkuminen voidaan osoittaa toimittamalla poliisille muun muassa
• ampuma-asekouluttajan antama todistus ampumaurheilun ja -harrastuksen
aktiivisesta jatkumisesta
• MPK:n antama todistus aktiivisesta osallistumisesta SOTVA-ampumakoulutukseen.
Ampumaurheilun ja -harrastuksen sekä sotilaallisia valmiuksia palvelevaan
ampumakoulutukseen osallistumisen aktiivisuus osoitetaan edeltävän vuoden (12 kk)
vähintään neljän harrastuskerran todentamisella. Harrastamisen osoittaminen koskee
aiemmin todetun mukaisesti vain luonnollisia henkilöitä, ei yhteisöjä. Jos luvanhaltijalla on
erityisiä perusteita, miksi ei ole voinut harrastaa edellä mainittua määrää esimerkiksi
sairauden taikka ulkomaankomennuksen johdosta tulee tästä antaa selvitys
harrastustodistuksen sijaan.
Hyväksi lukeminen koskee vain niitä asetyyppejä, joiden lupa vastaa uuden luvan
hakemukseen liitettyä harrastustodistusta; esimerkiksi revolverin hankkimislupaa varten
toimitettua harrastustodistusta ei lueta hyväksi kivääriluvan kohdalla. Harrastuksen
jatkumista ei tarvitse osoittaa jokaisen aseen osalta erikseen.
Liitot suosittelevat ampuma-asekouluttajajärjestelmän hyödyntämistä ja se olisi
pääsääntöinen malli ampumaharrastuksen osoittamiseksi. Todistusmalli on liitteenä,
klikkaa tästä. Sähköistä asiointia suositellaan ensisijaiseksi asiointikanavaksi.
8. Aseluvan peruuttaminen
Ampuma-asedirektiivi edellyttää, että poliisin tulee valvoa aseluvanhaltijoita. Aseluvat tulee
peruuttaa ilman harkintavaltaa, jos henkilölle ei voisi enää myöntää aselupaa. Poliisilla on
velvollisuus aloittaa lupaharkinta tietyissä tilanteissa, joka voi johtaa harkinnanvaraiseen
peruutusperusteeseen.
Ampuma-aselain mukaisesti poliisilla ei ole harkintavaltaa, mikäli luvanhaltija sitä pyytää tai
jos ampuma-ase tai aseen osa on kadonnut taikka anastettu. Aselupa on peruutettava, jos
luvanhaltija on syyllistynyt törkeään ampuma-aserikokseen tai yhdistys ei enää täytä luvan
edellytyksiä.
Ilman poliisin harkintavaltaa ovat myös tilanteet, joissa aseluvan edellytyksenä olevia
hyväksymisiä ei enää ole. Aselupa on peruutettava, jos huoltaja peruuttaa ampuma-aseen,
aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoon oikeuttavan
luvan antamista koskevan suostumuksen. Sama tilanne syntyy, jos aseluvan haltija tai
valtio peruuttaa rinnakkaislupaan tarkoitetun suostumuksen.
Jos luvanhaltija on syyllistynyt törkeään rikokseen, joka osoittaa hänet sopimattomaksi
hankkimaan tai pitämään hallussa ampuma-aseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen
vaarallisia ammuksia, ei peruutustilanteessa ole poliisilla harkintavaltaa. Muita rikoksia,
jotka aiheuttavat luvan peruttamisen ovat esimerkiksi syyllistyminen törkeään
rattijuopumukseen, petoksiin, törkeisiin petoksiin, varkauksiin, törkeisiin varkauksiin taikka
vankeudella tuomittuihin talousrikoksiin. Muita tavanomaisia tilanteita syntyy väkivaltaista
käyttäytymistä kuvaavasta toiminnasta.
Jos luvanhaltijaa on hänen terveydentilansa taikka omaa tai toisen turvallisuutta
vaarantavan elämäntapansa tai käyttäytymisensä vuoksi pidettävä sopimattomana on
Reserviläisliitto OHJE 28.8.2023
Suomen Reserviupseeriliitto
aseluvat niin ikään peruutettava. Tyypillisiä terveydentilaan liittyviä tilanteita ovat
esimerkiksi mielenterveyteen, kehon hallintaan liittyvät sairaudet sekä muut sairaudet, joilla
on aseturvallisuuteen sekä aseen käsittelyyn vaikutuksia. Käyttäytyminen voi olla
esimerkiksi uhkaavaa, aggressiivista taikka muuta käytöstä, kuten päihdekäytöstä, joka
vaarantaa aseturvallisuutta.
Poliisilla on harkintavaltaa eli se voi peruuttaa aseluvat, jos kyseessä on ampuma-aselain
67 §:n 2 momentin mukaiset asiat.
Niihin kuuluvat tilanteet, jossa luvanhaltija on syyllistynyt huumausainerikokseen,
huumausaineen käyttörikokseen tai huumausainerikoksen edistämiseen, ampumaaserikokseen, ampuma-aserikkomukseen tai muuhun ampuma-asetta käyttäen tehtyyn
rangaistavaan tekoon. Useimmat rangaistut teot on sanktioitu tavanomaisesti
sakkorangaistuksella. Oleellista on arvioida sitä, että onko henkilö teon jälkeen sopiva
aseluvan haltijaksi.
Harkinnanvaraista on peruuttaa aseluvat, jos luvanhaltija on rikkonut lupaehtoja tai muuten
osoittanut piittaamattomuutta säännösten noudattamisessa. Näissä tilanteissa on myös
kyseessä sen arviointi, onko henkilö enää sovelias aseluvanhaltijaksi. Tavanomaisesti
teoista on annettu sakkorangaistus.
Lisäksi poliisilla on oikeus harkinnanvaraisesti peruuttaa aseluvat, jos yhteisö tai säätiö
taikka sen 45 b §:ssä tarkoitettu asevastaava on rikkonut ampuma-aselakia, sen nojalla
annettuja säännöksiä tai lupaehtoja taikka muuten osoittanut piittaamattomuutta ampumaaseita, aseen osia, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia koskevien säännösten
noudattamisessa.
Harkinnanvaraisesta peruuttamisesta on kyse myös tilanteesta, kun luvanhaltija on muuten
kuin tilapäisesti lopettanut ampuma-aseen kantamisen taikka luvan myöntämisen
perusteena olevan harrastuneisuuden.
Harkinnanvaraisena peruutusperusteena on myös mainittu se, että ampuma-aseen, aseen
osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hallussapito muutoin kuin edellä
tarkoitetulla tavalla erityisen painavasta syystä vaarantaa yleistä järjestystä tai
turvallisuutta.
Lopuksi harkinnanvaraisena perusteena peruutuksessa on tilanne, kun ampuma-aseen
hallussapito ei enää ole työn vuoksi välttämätöntä.
On huomioitava, että poliisi voi peruuttaa yhteisön hallussapitoluvan, jos aseluvan haltija ei
enää täytä luvan saamisen edellytyksiä. Jos aselupa (ns. päälupa) peruutetaan, se raukeaa
tai sen voimassaolo muuten lakkaa, sen perusteella annetut rinnakkaisluvat lakkaavat
olemasta voimassa välittömästi.
9. Aseiden säilytys
Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten haltija on
velvollinen pitämään tästä materiaalista sellaista huolta, ettei ole vaaraa niiden
joutumisesta asiattomien haltuun.
Kun ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia säilytetään
muuten kuin tilapäisesti, ne on säilytettävä luvanhaltijan vakituisessa asunnossa, muussa
paikassa, jossa hän pysyvästi oleskelee, tai näihin kiinteästi liittyvässä tilassa, joka
turvatasoltaan ja valvottavuudeltaan vastaa näitä. Tällä tarkoitetaan sitä, että asetta tulee
säilyttää käytännössä siinä asunnossa, missä luvanhaltija asuu, ei esimerkiksi erillisessä
varastossa.
Toisena vaihtoehtona aseen säilyttämiselle on se, että asetta säilytetään kyseisen
ampuma-aseen lainaamiseen oikeutetun henkilön luona edellisessä kohdassa
tarkoitetussa paikassa tai tilassa.
Kolmantena vaihtoehtona on se, että asetta säilytetään poliisilaitoksen hyväksymissä
säilytystiloissa. Yhdistykset, yritykset ja asekeräilijät ovat yleensä tämän menettelyn
piirissä.
Jos poliisilaitos tekee erillisen tarkastuksen, on kyseessä maksullinen toimenpide. Poliisi
arvio silloin tilan turvallisuuden ja tekee tarkastuksesta pöytäkirjan. Poliisilaitos käyttää
turvallisuutta arvioidessaan tilanteessa harkintavaltaa. Tilojen vaatimukset eivät siten aina
ole vertailukelpoisia.
Edellä mainitun lisäksi, jos ampuma-asetta säilytetään pysyvään asumiseen käytettävässä
tilassa tai lainaamisen perusteella toisen henkilön pysyvään asumiseen käytettävässä
tilassa, on se säilytettävä murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa, lukitussa paikassa
tai muuten lukittuna siten, että ampuma-ase tai aseen osa ei ole helposti anastettavissa tai
otettavissa luvattomasti käyttöön.
Jos patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia ei säilytetä turvakaapissa, ne on
säilytettävä ampuma-aseista erillään siten, ettei vaaraa niiden joutumisesta asiattomien
haltuun ole. Ampuma-ase voidaan tällöin säilyttää myös siten, että muu aseen osa kuin
äänenvaimennin säilytetään erillään lukittuna edellä mainitulla tavalla ja loput aseen osat
siten, etteivät ne ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön.
Jos säilytettävänä on ERVA-ampuma-ase, useampi kuin viisi ampuma-asetta tai aseen osat
useampaan kuin viiden ampuma-aseen kokoamiseen, aseet on säilytettävä
murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa. Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos
aseiden säilytyspaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat.
Sisäministeriön asetuksella (956/2017) on säädetty tarkemmin ampuma-aseiden
säilyttämiseen tarkoitetusta turvakaapista. Asetuksessa todetaan, että ampuma-aselaissa
tarkoitetulta turvakaapilta vaaditaan, että sen on osoitettu täyttävän standardin EN 14450
vähintään tason S1 tai standardin EN 1143-1 vähintään tason 0 vaatimukset taikka
turvallisuustasoa koskevilta vaatimuksiltaan vähintään vastaavat vaatimukset.
Liitot suosittelevat yhdistyksille turvakaappien hankintoja. Yhdistys voi hakea liitolta tukea
ohjeistuksen mukaisesti ko. hankinnoille.
10. Yhteenveto
Tiivistettynä aseluvan hankinta toimii seuraavasti:
Kivääriin (lippaallinen kertatuli tai itselataava, max 10 patr. lipas), pienoiskivääriin,
haulikkoon oikeuttavan luvan hakeminen urheiluammuntaan
• todistus harrastuksesta
• jäsenyys ampumaseurassa, esim. reserviläisyhdistyksessä
• mihin aikoo käyttää asetta (laji)
• missä aikoo toteuttaa harrastustaan
• missä asetta säilytetään
ERVA-kivääriin oikeuttavan luvan hakeminen urheiluammuntaan
• yksi (1) vuosi harrastuneisuutta
• vähintään 5 ampumakertaa kiväärillä
• vähintään vuoden jäsenyys ampumaseurassa, esim. reserviläisyhdistyksessä
• ampuma-asekouluttajan todistus aktiivisesta harrastamisesta
• mihin aikoo käyttää asetta (laji)
• missä aikoo toteuttaa harrastustaan
• missä asetta säilytetään
Pistooliin, revolveriin, pienoispistooliin tai -revolveriin oikeuttavan luvan hakeminen
urheiluammuntaan
• kaksi (2) vuotta harrastuneisuutta
• vaadittavat ampumakerrat, vähintään 10 kertaa kahden vuoden aikana kohtuu
tasaisesti ympäri vuoden
• jäsenyyden alkaminen ampumaseurassa, esim. reserviläisyhdistyksessä
jäsenyhdistyksessä tai muussa ampumaseurassa
• ampuma-asekouluttajan todistus aktiivisesta harrastamisesta
• mihin aikoo käyttää asetta (laji)
• missä aikoo toteuttaa harrastustaan
• missä asetta säilytetään.
Tämä ohje kumoaa 6.6.2023 RES:n ja RUL:n jäsenille suunnatun ohjeen.
Asiaa Reserviläisliitossa ja Suomen Reserviupseeriliitossa hoitaa projektipäällikkö Timo
Mustaniemi, timo.mustaniemi@reservilaisliitto.fi, puh: 045 180 3323.